Historiikki

Suomen vanhimman työväenopiston Tampereen seudun työväenopiston opiskelijat ovat olleet perustamisesta lähtien aktiivisia yhteistoiminnan ja toverihengen vaalijoita. Opistolaishenki muovautui myös epävirallisimmissa herätteellisissä tilaisuuksissa kuten iltamissa, retkillä ja juhlissa.

Yhteistyö ei laantunut kesänkään aikana, sillä opistolaiset olivat perustaneet vuonna 1908 kesätoimikunnan huolehtimaan huviretkien sekä erilaisten laulu- ja leikkitilaisuuksien järjestämisestä. Toiminta kävi niin laajaksi, että kaksi vuotta myöhemmin jouduttiin perustamaan eri toimikunnat iltamia ja seurustelutilaisuuksia varten.

Juontaako juurensa näistä ajoista se, että meillä Tampereen työväenopiston opiskelijoilla on ollut aina hyvin rikasta ja runsasta kesätoimintaa.

Tampereen työväenopisto on 115 vuotta vanha ja opiskelijayhdistys 90 vuotta. Vaikka toveritoiminta on ollut opiston perustamisesta saakka aktiivista eivät silloiset opiskelija-aktiivit pitäneet tärkeänä järjestäytyä yhdistykseksi, vaikka muualla myöhemmin perustetuissa opistoissa syntyi opiskelijayhdistyksiä heti opistojen perustamisien yhteydessä.

Vasta useamman kehotuksen jälkeen Tampereella käsiteltiin toverikunnan perustamista. Vakavammassa mielessä maaliskuussa 1924. Saman vuoden toukokuussa pidetty Työväenopistojen liiton TOL:n edustajakokous antoi sysäyksen toverikunnan perustamiselle. Tamperelaiset opiskelijat vuokrasivat Ylöjärveltä Perttulan tilan kesänviettopaikaksi ja yksi perustajajäsen, Mikko Syrjä pitää juuri Pertulassa vietettyä kesää ratkaisevana monien opistolaisten kääntymiselle toverikuntaorganisaation puolestapuhujiksi.

Tarvittiin vielä kuusi kiivashenkistä keskustelukokousta ennen kuin perustava kokous voitiin pitää 24.11.1924. Jarrutusta jatkui vielä senkin jälkeen, kun sihteeri viivytteli pöytäkirjan tekoa. Helmikuussa 1925 perustavan kokouksen pöytäkirja ja TOL:n laatimien sääntöjen pohjalta tehdyt säännöt voitiin lukea ja hyväksyä.

Sääntöjen mukaan Tampereen Työväenopiston Toverikunta ry:een kuuluivat kaikki ne opiskelijat, jotka oli lukuvuoden aikana merkitty opiston kirjoihin. Toverikunnan tuli tukea ja innostaa työväenopistolaisia näiden pyrkimyksissä järjestelmälliseen opiskeluun, ylläpitää ja kehittää toveritoimintaa opistolaisten keskuudessa ja voimiensa mukaan edistää opistoaatteen tunnetuksi tekemistä Tampereella ja sen lähiympäristössä.

Perttulan vuokraaminen kesäpaikaksi oli ollut onnistunut ratkaisu. Opistolaiset alkoivat kumminkin harkita oman kesäpaikan ostamista. Keväällä 1929 löydettiin sopiva huvila, johtaja Julius Syrenin`(Saraston) Metsäpirtti niminen tila. Tämä paikka sitten ostettiin ja nimekseen se sai Kesäpirtti. Kauppahinta silloin oli 150 000 markkaa.

Vuonna 1965 Toverikunta vuokrasi viiden vuoden sopimuksella Kesäpirtin rajanaapurina olevan Teerimäen kiinteistön ja kun tarjoutui tilaisuus sen ostamiseen, ei kauan epäröity, vaan kaupat lyötiin lukkoon kaupungin kanssa huhtikuussa 1973. Kauppahinta oli 45 000 markkaa. Tästä asti Kesäpirtti on ollut yhdistyksen huomattava omaisuus, jota on hoidettu talkoovoimin. Kesäpirtin toiminta on ollut näyttävästi esillä yhdistyksen toiminnassa koko ajan ja on edelleen.

Lähde: Teuvo Virtanen: Suomen ensimmäinen työväenopisto 75-vuotta.

Vuoden 2013 alusta Tampereen työväenopisto ja Ylöjärven työväenopisto yhdistyivät ja nimeksi tuli Tampereen seudun työväenopisto.